Lomakausi on käynnistynyt, mutta tässä vielä muutama aiheeseen liittyvä ohjeistus.

Loman siirtämisestä sairastumisen vuoksi on laaja tietopaketti maaliskuun uutiskirjeessäni.  

Vuosiloman ansainta ja antaminen

Vuosilomalain perusteella työntekijä ansaitsee lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana enintään 30 päivää vuosilomaa ja siitä 24 ensimmäistä päivää on kesälomaa ja loput talvilomaa.

Työehtosopimuksen tai muun sopimuksen perusteella lomaa voi kertyä myös tätä enemmän. Kesäloma annetaan lomakaudella 2.5.–30.9. ja talviloma sen ulkopuolella ennen seuraavan lomakauden alkamista.

Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman ajankohdasta vuosilomalain rajoissa.

Työnantajan määrätessä loman ajankohdan siitä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos kuukauden ilmoitusajan käyttäminen ei ole mahdollista, loman ajankohta voidaan poikkeuksellisesti ilmoittaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Ennen loman määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipide loman ajankohdasta. 

Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen

Lähtökohta on, että loma annetaan yhdenjaksoisena. Työnantaja ja työntekijä saavat kuitenkin sopia 12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa. Sopimalla myös lomakaudesta voidaan poiketa.

Työnantaja ja työntekijä saavat nimittäin sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua.

Eli sopimalla 1.4.2022-31.3.2023 ansaittu vuosiloma voidaan pitää 2.1.2023-30.4.2024 välisenä aikana. 12 arkipäivää ylittävä osa lomasta voidaan pitää vielä 30.9.2024 mennessä, ellei ole sovittu loman säästämisestä säästövapaisiin

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi

Lomarahan voi tietyin edellytyksin vaihtaa vapaaksi. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vaihtaa lomarahaa vapaaksi, vaan asiasta on sovittava työnantajan kanssa.

Lisäksi on huomattava, että kaikissa työehtosopimuksissa ei ole annettu mahdollisuutta edes sopimalla vaihtaa lomarahaa vapaaksi. Tällöin lomarahaa ei voida lainkaan vaihtaa vapaaksi.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Se tarkoittaa sitä, että lomarahan maksamisen sijaan työntekijä pitää lomarahan määrää vastaavan palkallisen vapaan. Lomarahan maksaminen perustuu työehtosopimuksiin eikä lakiin, joten lomarahan vaihtaminen vapaaksi määräytyy lähtökohtaisesti työehtosopimuksen määräysten mukaan. Ensin tulee siis tarkistaa, onko työehtosopimuksessa määräystä lomarahan vaihtamisesta vapaaksi.

Tavallisesti vaihdettaessa lomaraha vapaaksi esimerkiksi 24 päivän vuosiloman osalta työntekijä saa kaksi viikkoa palkallista vapaata eli joko 12 vuosilomalain mukaista arkipäivää tai 10 työpäivää.

Lomarahavapaa voidaan siirtää työaikapankkiin, jos näin sovitaan.

Lomaa täydentävät lisävapaapäivät

Jos lomanmääräytymisvuoden päättyessä ilmenee, ettei työntekijä ole ansainnut vuosilomaa 24:ää vuosilomapäivää sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi, työntekijälle on annettava vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä (VuosilomaL 7 a §). Säännöksellä turvataan työntekijälle työaikadirektiivissä edellytetty neljän viikon vähimmäisvuosiloma.

Lisätietoja ym. asioista allekirjoittaneelta.

Lähteet: vuosilomalaki, Helsingin Kauppakamari, Työsuojeluhallinto