Tammikuun uutiskirje

‍Muutosturva

55 vuotta täyttäneiden työntekijöiden muutosturvaa ja osa-aikatyön mahdollisuuksia parannetaan 1.1.2023 alkaen.

  • 55 vuotta täyttäneellä työntekijällä on oikeus tavallista pidempään työllistymisvapaaseen, sekä muutosturvakoulutukseen ja muutosturvarahaan. Työnantajan on tiedotettava työntekijälle tämän oikeudesta muutosturvakoulutukseen ja -rahaan.
  • Työnantajan on järjestettävä työt osa-aikatyön mahdollistavalla tavalla silloin, kun 55 vuotta täyttänyt, työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta ollut työntekijä haluaa lyhentää säännöllistä työaikaansa.

Kelan osasairauspäiväraha

Osasairauspäivärahan saamisen edellytykset muuttuvat ja enimmäisaika pitenee. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2023.

Enimmäisaika pitenee 150 arkipäivään

Lakimuutoksen myötä osasairauspäivärahan enimmäisaika pitenee 120 arkipäivästä 150 arkipäivään.

Osasairauspäivärahan enimmäisajan pidentäminen parantaa mahdollisuuksia palata kokoaikaiseen työhön henkilöille, joille nykyinen enimmäisaika ei riitä työkyvyn palautumiseen.

Kilpailukieltosopimukset

Kilpailukieltosopimuksia koskeva siirtymäaika päättyy vuoden 2022 lopussa.

  • Korvausvelvollisuus rajoitusajalta tulee koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia.
  • Tarpeettomat ennen vuotta 2022 solmitut kilpailukieltosopimukset voi irtisanoa ilman irtisanomisaikaa vuoden 2022 puolella, jolloin korvausvelvollisuutta ei synny.

Vaihtelevan työajan sopimukset (ent. 0-sopimukset)

Vaihtelevan työajan sopimuksella työskentelevien työaikaehdon toteutumista on tarkasteltava vähintään 12 kuukauden välein.

  • Ennen 1.8.2022 solmittujen vaihtelevan työajan sopimusten osalta tarkastelu on tehtävä heinäkuun 2023 loppuun mennessä.
  • Työnantajan on tehtävä tarkastelu oma-aloitteisesti.
  • Työnantajan on tarvittaessa tarjottava työntekijälle sopimusta työaikaehdon muuttamisesta siten, että se vastaa tarkastelun tulosta.

Yhteistoimintalain siirtymäajat

Yhteistoimintalain mukaiset siirtymäajat päättyvät.

  • Vanhan lain mukaiset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on päivitettävä työyhteisön kehittämissuunnitelmiksi vuoden 2022 aikana.
  • Vanhan hallintoedustuslain mukaiset henkilöstöedustusjärjestelyt on päivitettävä vastaamaan yhteistoimintalain 5 luvun vaatimuksia kesäkuun 2023 loppuun mennessä.

Tehosterokotteet koronaa vastaan

https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/tyonantajille-mahdollisuus-jarjestaa-tyontekijoidensa-tehosterokotukset-koronaa-vastaan/

Valtio on päättänyt luovuttaa koronarokotteita yksityisille terveyspalvelutuottajille rokotekattavuuden laajentamiseksi. Yksityiset tuottajat saavat rokotteet maksutta mitä ilmeisimmin vielä tämän vuoden aikana. Tietoja ajankohdasta odotetaan lähiaikoina.

Mitä työnantajan olisi hyvä huomioida sähkökatkojen varalta?

Yleisesti on hyvä muistaa, että työnjohto-oikeuden nojalla voidaan tehdä tarvittaessa tilapäisiä muutoksia työsuhteen ehtoihin.

Työtehtävät, työaikajärjestelyt ja työntekopaikka

Erityisesti ennakoimattomien sähkökatkojen varalta työpaikoilla on syytä miettiä jo etukäteen mitä työtehtäviä (ja miten) on mahdollista suorittaa sähkökatkojen aikana. Työnantaja voi määrätä työntekijän suorittamaan tilapäisesti myös muita kuin työsopimuksen mukaisia töitä. Työntekijällä on toisaalta omalta osaltaan velvollisuus huolehtia, että työnteko on mahdollista myös sähkökatkojen aikana, erityisesti etätyössä. Työntekijä voi esimerkiksi varmistaa, että työkoneen ja -puhelimen akku on täyteen ladattu ja, mikäli mahdollista, tarpeelliset tiedostot on tallennettu niin, että niihin on pääsy offline-tilassakin.

Työnantaja voi työaikalain mukaan muuttaa julkaisemaansa työvuoroluetteloa työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä. Jos tieto sähkökatkosta saataisiin esimerkiksi edellisenä päivänä, voisi seuraavan päivän työvuorojen muutoksista pyrkiä sopimaan tai viime kädessä muuttaa niitä painavasta syystä, jos mitään työtä ei sähkökatkon aikana pystytä tarjoamaan. Ennakoimattomissa tai lyhyellä varoitusajalla tulevissa sähkökatkoissa työvuorojen muutokset eivät välttämättä ole mahdollisia. Lisäksi työvuoroluettelon muuttamista koskevat työehtosopimusmääräykset on otettava huomioon.

Lounastauko ja mahdolliset muut päivittäiset tauot, sekä liukuvassa työajassa liukuma-aikaa voidaan pyrkiä sijoittamaan sähkökatkojen yhteyteen, mikäli mahdollista.

Työnantaja määrää työntekopaikasta työsopimuksen rajoissa. Tilapäisesti työnantaja voi määrätä työntekijän työskentelemään muuallakin. Jos on sovittu etätyön tekemisestä osana työpäiviä, työntekijä voidaan aina kuitenkin määrätä työsopimuksen mukaiselle työpaikalle. Jos esimerkiksi etukäteen tiedetään milloin sähköt ovat poikki työntekijän kotona eikä työtehtävien suorittaminen siellä ole mahdollista katkon aikana, voidaan tähän varautua määräämällä työntekijä työskentelemään työpaikalle. Ennakoimattomissa tai lyhyellä varoitusajalla tulevissa sähkökatkoissa tämä ei käytännössä ole mahdollista.

Palkanmaksuvelvollisuus työnteon estyessä

Jos työnteosta sähkökatkojen aikana ei ole voitu huolehtia työaikajärjestelyin, eikä työntekopaikkaa muuttamalla tai työtehtäviä järjestelemällä, voi työnantajalla kuitenkin viime kädessä olla velvollisuus maksaa työntekijälle palkka työsopimuslain 2:12:n mukaisesti. Lainkohdassa säädetään, että jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.

Työehtosopimuksesta on tarkistettava mahdolliset työnteon estymistä koskevat määräykset.

Lähteet: Kauppakamari, EK

Ystävällisesti: Nina